Kyläkävely – Arstu

1700-luku merkitsi sotaa, pakoa ja kodittomuutta. Ensimmäisen maailmansodan aikana vuosina 1713–1721 venäläiset joukot miehittivät ja riehuivat Suomessa ja Ahvenanmaalla. Ahvenanmaalaiset pakenivat meren yli ja heidät majoitettiin eri puolille Ruotsin Upplandin rannikkoa. Uudenmaan rauha vuonna 1721 päätti vuosina 1700–1721 käydyn suuren pohjan sodan. Lappalaiset pääsivät purjehtimaan kotiin oltuaan yli seitsemän vuotta pakolaisia ​​omassa maassaan.

Sotavuonna 1710 Pellasin maanviljelijä Henrik Perssonin tytär Brita meni naimisiin Turunmaan saaristosta kotoisin olevan Anders Anderssonin kanssa. Appiukkonsa kuoltua vuonna 1725 Anders otti tilan haltuunsa ja ryhtyi maanviljelijäksi Pellasiin. Vuosien 1750–1775 välillä kylän viisi tilaa, Pellas (1), Påvals (2), Grannas (3), Erkas (4) ja Jussas (5), jaettiin. Pellas jaettiin kahteen osaan vuonna 1751 Anders Anderssonin poikien Henrikin ja Andersin kesken. Veljekset asuivat aluksi perheineen Pellasin kummassakin päissä. Siellä työskenteli Houtskärin palvelijatar, joka puhui menevänsä ”aronstuvoniin” (toiseen mökkiin) muutettuaan pikkuveljensä Andersin perheen luo. Anders rakensi pian oman maatilansa vastapäätä, ja nimi ”aronstuvon” lyheni ajan myötä muotoon ”Arstu”. Veljekset Henrik ja Anders olivat kylän ensimmäiset galeonan kipparit ja harjoittivat muutaman vuoden ajan purjehdusta ja rahtiliikennettä Pohjanmaan ja Tukholman välillä.

Arstu yhdistetään edelleen tunnettuun maanviljelijään ja yhteisönrakentajaan Anders Forsbergiin (1864–1937), joka valittiin ensimmäiseen itsehallinnolliseen Ahvenanmaan maakuntaneuvostoon vuosiksi 1922–37 ja Ahvenanmaan kansanedustajaksi Suomen parlamenttiin vuosina 1924–30. Arstussa laulu, musiikki ja kirjallisuus ovat aina olleet elossa. Laulajaryhmä ”Arstuflickorna” on hoitanut perintöä tähän päivään asti. Yhtye tunnetaan kauniista laulustaan ​​ja tyttöjen oman äidin Helli Forsbergin runojen sovituksista. Sodan runtelemasta Karjalasta paennut Helli löysi turvaa, rakkautta ja runoutta Sigvard Forsbergin luona Arstussa. Nykyisen talon rakennutti vuonna 1960 Sigvardin isä, Verner Forsberg. Arstun maatila on ollut suvun omistuksessa lähes 300 vuotta.