Kylän vanhin historia

Manner Ahvenanmaalla oli suhteellisen paljon asutusta jo viikinkiajoilla (noin 800-1050 e.Kr.), minkä lähemmäs 400 muinashautaa todistaa. Tältä ajalta ei löydy kuitenkaan lainkaan todisteita asutuksesta itä saaristossa. Todennäköisesti ensimmäiset asukkaat saarille saapuivat varhaiskeskiajalla Tukholman, Revalin ja Turun kukoistamaan alkaneen kaupankäynnin vanavedessä.

Ensimmäistä kertaa tunnetusti Lappossa asunut henkilö mainitaan kirjallisissa lähteissä vuonna 1517. Hän oli Vaste Persson ja asui Pellaksen tilalla. Vaste mainitaan myös 1530-luvulta peräisin olevissa verokirjoissa, yhdessä neljän muun kyläläisen maanviljelijän kanssa. Saari oli silloin karu ja puuton. Vähäinen maanviljely täytyi täten yhdistää kalastukseen, metsästykseen ja karjanhoitoon. Saarella eläminen edellytti myös kaupankäyntiä – osa ylijäämästä oli myytävä, jotta pystyi ostamaan elintärkeitä tavaroita kuten suolaa, viljaa, hamppua, mallasta, kangasta ja tervaa. Tästä syystä Vaste mainitaankin Revalilaisen (nykyään Tallinna), kauppias Ficken kirjanpidossa 1517.

Vuonna 1935 teki yksi kylän pojista, “Skräddarsin Birger” merkillisen löydön ollessaan töissä siinä Österåkerin osassa (tämän yläpuolella) joka kuuluu Arstun tilaan. Löytö oli sormus, joka näytti olevan tehty messingistä. Tutkimukset osoittivat sen myöhemmin olevan kultaa roomalaiselta rautakaudelta (0-400e.Kr.). Merenpinta oli silloin 6-8m ylempänä kuin nykyään ja sormus on täten voinut pudota mereen kauppamatkan aikana. “Lapporingen” (Lapposormus) on yksi koko Ahvenanmaan erikoisimmista löydöistä tältä kaukaiselta ajalta. Koko Skandinaviasta löytyy vain 26 vastaavaa sormusta roomalaiselta rautakaudelta. Sormus todistaa myös sen, että ihmiset ovat kulkeneet täällä paljon aikaisemmin, kuin Vaste Perssonin aikana.
Lue lisää kylän ja tilojen historiasta kylän ympäri vievän kävelyreitin varrelta. Tervetuloa!