Kyläkävely – Jussas

Tila on nimetty maanviljelijä Jöns Perssonin mukaan, joka viljeli maatilaa 1660-luvulla. Jussas jaettiin vuonna 1750 hänen pojanpoikansa Henrik Henrikssonin ja lankonsa Anders Erikssonin kesken Jussas Österstuksi (itäinen mökki) ja Jussas Västerstuksi (läntinen mökki), joka liitettiin1900-luvun alussa Morbrosin naapuritilaan. Österstu myytiin vuonna 1891 torppari Anders Henrikssonille, jonka jälkeläisten omistuksessa tila on edelleen. Tilan viimeinen maata viljelevä ja karjaa pitävä asukas oli maanviljelijä Bengt Nordström (1935–2023).

Suomen sodassa 1808–1809 ahvenanmaalaiset onnistuivat aluksi nousemaan vihollista vastaan. Voitto kuuluisassa Kumlingen taistelussa 10. toukokuuta 1808 merkitsi, että Ahvenanmaa vapautettiin väliaikaisesti. Lokakuussa 1808 kuningas Kustaa IV Aadolf määräsi poltetun maan taktiikkaa käytettäväksi – kaikki oli tehtävä hillitäkseen odotettua venäläisen hyökkäystä. Itäisen saariston kylät oli määrä polttaa ja väestö evakuoida Ahvenanmaan mantereelle. Tätä äärimmäistä taktiikkaa ei pystytty kuitenkaan suorittamaan loppuun asti, mutta suurin osa kylän asukkaista lähti silti syksyllä saarelta. Vain Pellaksen, Arstun ja Jussaksen tiloille jäi ihmisiä. Talven 1809 alussa eversti Kulnev valtasi Lappon, jossa hän viipyi yhdeksän viikkoa kasakkajoukon kanssa odottamassa vahvistuksia. Sotilaat majoitettiin kaikkiin maatiloihin ja ulkorakennuksiin, jotka olivat käytettävissä. Kulnev, joka tunnetaan kansallisrunoilija J.L. Runebergin runoeepoksesta Vänrikki Stoolin tarinoinat, asui Jussas Österstussa.

Tarina kertoo, että eversti rakastui ”kauniiseen Annaan”, talon tyttäreen, ja että tämä romanssi olisi pelastanut Lappon pahemmilta tuhoilta. Anders Andersson oli silloin maanviljelijä Jussasissa ja saattoi olla, että hänen 19-vuotias tyttärensä Anna lumosi venäläisen päällikön. Anderssonin perheestä vain kuusi 11 lapsesta selvisi vauvaiästä, mikä ei tuohon aikaan ollut harvinaista korkean lapsikuolleisuuden vuoksi. ”Kaunis Anna” siirtyi myöhemmin avioliiton kautta Sottungaan.

Maaliskuussa 1809 jäät levisivät länteen. Venäläiset pakottivat ruotsalaiset joukot perääntymään ja venäläiset valloittivat Ahvenanmaan. Haminassa 17. syyskuuta 1809 solmittu rauha tarkoitti, että Ruotsi menetti kuningaskunnan itäisen puoliskon Venäjälle. Samalla päättyi myös kylän 600 vuotta vanha yhteys Ruotsiin.